Ekopinnahaaste – vielä vähän matkaa

Haastoin itseni alkuvuodesta ekopinnakisaan – tavoitteeni oli havaita sata lintulajia kesäkuun loppuun mennessä pelkästään omin lihasvoimin liikkuen. Ekopinnaretki alkaa ja päättyy omalle kotiovelle, ja retkellä liikutaan pelkästään esimerkiksi kävellen tai pyöräillen. Mielikuvissani olin jo viettämässä toukokuun parhasta lintuaikaa ympäri lähitienoota kuljeskellen.


Vuosi alkoi ekopinnojen osalta hyvin. Tein pieniä lenkkejä lähimetsissä ja kohtasin tavallisia talvilintuja. Monta mukavaa havaintoa tuli tehtyä ihan vain kotona keittiön ikkunan ääressä istuskellessa. Puukiipijä hiippaili takapihametsikön mäntyjen rungoilla, ja käpytikka piipahti parina päivänä.

Kevääntulo kiihdytti retkeilyintoani, mutta sen seurauksena ekopinnaretket jäivät vähän pidempien retkien jyräämiksi. Usein kävi niin, että sopivan leppeän kevätillan ohjelmaa miettiessä jotenkin inspiroi enemmän lähteä jonnekin vähän kauemmas ihan kunnon lintupaikoille kuin kuljeskella lähitienoolla. Niinpä ekohavaintoja tuli tehtyä vähemmän.

Ei se mitään. Kevät oli täynnä loistavia retkiä ja hienoja havaintoja. Toukokuun alussa meni satasen raja rikki kaikkien vuodenpinnojen listalla, mutta ekopinnoja ei ollut vielä puoltakaan siitä. Sitten tuli luunmurtuma.


Pari viikkoa meni yksikätiseen elämään totutellessa, eikä mihinkään

Lue koko postaus tästä