Eräänlainen vankila, koska pakkomielle ja keventäjän herkkuaamiainen

Niinpä, tästä olisi voinut tehdä kaksi blogipostausta, mutta kun on kaksi asiaa mielen päälle, niin kaksi asiaa sitten olkoon. Onhan täällä blogissa ollut varmaan kymmenenkin asiaa kerralla.
No mutta, mietin tässä aamulla, että voinko laittaa Instatililleni tuon alla olevan kuvan, koska siinä on vielä unihiekkaa silmissä ja olen juuri herännyt ja ns. naturelli oma itseni. Eikä luonnollisuudessa ole mitään vikaa vaan, se on se omaan käteen kiinni kasvanut suurennuslasi, jolla tulee itseään tuijotettua.Enkä nyt todellakaan väitä, että omaa nimeä kantava Instatili olisi sekään mikään tyylikäs tai hiottu, sillä sitä se ei ole. Tai no ehkä vähän omaan makuun hiottu juurikin, muttei yleismaailmallisesti katsottuna viilattu.
Pääinstatili on värikäs, lapsellinen, rouhea, ei hillitty, tyylikäs, kaunis, viimeiseen asti viilattu tai laskelmoitu. MUTTA eräänlaisessa vankilassa kuitenkin olen jo sen kanssa, sillä haluan värimaailman olevan yhtenäinen, kuvien olevan omaa silmää viehättäviä eli sisältäen asioita mistä tykkään.
Siinä päästäänkin niihin omiin meikittömiin kuviin, kun niistä ei ihan kympillä tykkää,

Lue koko postaus tästä