Hupsista heijakkaan jo kaksi viikkoa hurahtanut viimeisestä päivityksestä, kylläpä aika rientää…Mutta tässä kerron sitten teille Lahden reissusta tyttären luona, jossa pyörähdin tässä välillä ja joitakin tuunauksia / tuusauksia on myös tullut tehdyksi.

Kaksi viikkoa sitten suuntasin auton keulan kohti Nastolaa tyttäreni luokse, mukaani lähti silloin äitini ja tietenkin molemmat karvakorvani… Matka taittuikin mukavasti kun oli seuraa…

Ennen lähtöäni keräsin puutarhasta krassin siemenet kuivumaan, jospa näistä sitten ensi kesänä saisi uudet kukkaset, se jää nähtäväksi mutta ainahan voi toivoa….

Tyttäreni oli mennyt kihloihin jotenka mummon kanssa suoritimme kukkaostoksen lähtiessä, aivan ihanan kimpun oli paikallinen kukkakauppa tehnytkin… Kyllä muuten tytär tykkäsi, eikä ihme olisin minäkin tykännyt 🙂
Siinä se nyt koristaa tyttäreni keittiön pöydällä.

Vierailumatkalla piipahdimme vähän myös shoppailemassa. Tietenkin ja ehdottomasti piti päästä Finnmarin tehtaanmyymälään shoppailemaan kun siellä päin taas oltiin. Finnmarin tehtaanmyymälästä lähti mukaan kynttilöitä ja valkoisiapallo-oksia.  Samaa sarjaa valkoisiapalloja löytyi myös Kärkkäiseltä josta mukaan lähti valkopalloisia kynttilämansetteja…Kärkkäiseltä lähti paljon muutakin tavaraa, esim. virkattuihinpitsipalloihin lankaa, joulukorttiaskartelu tavikkeita, erilaisia nauhoja ja hileitä…
Lauantaipäivä shoppailtiin, ja sunnuntaina vietimmekin päivän sitten koiranäyttelyssä kahden karvakorvan kanssa… Nella ja Nella pärjäsi ihan hyvin, huomioon ottaen että Netalla ei noita korvakarvoja ihan hirveästi ollut 🙂

 

Nella

 

Netta

 Niimpä siinähän se viikonloppu meni, ja aivan tosi mukavaa oli. Seuraavaa kertaa odotellessa, toivottavasti nähdään pian.

Kotona ollessa oli mukava sitten jatkaa vaikka noita käsitöitä ymm. askartelua. Yhtenä  päivänä ruokakaupassa käydessäni mukaani lähtikin sitten tämmöinen lehti ”virkkauksen iloa”. Aivan ihania malleja ja ohjeita virkkaukseen näin joulun kynnyksellä… Suosittelen ostamaan..

Iltojen hämärtyessä on kiva alkaa laittamaan valoja jo tunnelmaa luomaan. Kaksi vuotta sitten tehdyt narupaperipallot syttyivätkin palamaan, oi miten ihanan tunnelman ne luokin.

Keittiön pöydälle viritin ne Finnmarilta ostetut lumipallo-oksat, niin tuli siitäkin talvinen 🙂

Joissakin on ollut kauhukeittiö, mutta meille tuli kauhuolohuone yksi ilta. Minä menin jo makkariin nukkumaan kun mieheni jäit olohuoneeseen katsomaan telkkaria. Yhtäkkiä hän huusi sieltä että tule äkkiä tänne, ihmettelin että mikä ihme siellä oli. Tuolla ikkunoiden yläpuolella on kaksi loistevaloa ja toinen syttyi palamaan, sieltä tuli ihan kamalasti mustaa savua ja me revittiin sitten yhdessä koko valo irti ja heitettiin pihalle. Onneksi siinä oli se peltinen kotelo joten ei tulet kerenneet mennä tuonne katon sisälle…
Niimpä päätettiin että otetaan ne valot kokonaan pois ja pyydetään sähkömies laittamaan sinne pistorasiat ja laitetaan sitten noiden tilalle ledivalot, ovat ainakin turvallisemmat.

 Muistin yhtenä päivänä että minähän ostin kesällä Kuopiossa Ikeassa käydessäni noita verhonlyhennys nauhoja. Niimpä ajattelin noilla lyhentää nuo makuuhuoneen verhot koska ne ovat liian pitkät ja keräävät vain pölyä kun viilettävät lattialla.

 

Olipas muuten aika kätevät. Mittasin vehon pituuden paikallaan ollessa ja laitoin taitoksen yhdellä nuppineulalla kiinni ja sitten vain silitysrauta lämpiämään.

Nauha verhoa vasten ja taitosreuna siihen päälle, ja eikun silittämään. Tosi kätevästi sai lyhennettyä verhot, eikä tarvinnut leikata.

Ilta puhteina valmistuukin näitä virkattuja pitsipalloja. Kun on kerta aloittanut niin näitä on tosi kiva virkkailla tv;tä katsoessa eikä malta lopettaa. Laitan sitten seuraavalla kerralla ohjeenkin kunhan olen nämä saanut valmiiksi. Mutta tässä vähän esimakua tulevasta 🙂

 Niinkuin aina ennenkin meidän päiväthän alkavat kahden karvakorvan kanssa aamulenkillä. Meidän tämä vanhempi neitokainen ei jostain kumman syystä halunnut kävellä tuolla lenkillä jotenka, hän jäikin sitten parin viikon ajan kotiin. Kävimme siis tämän nuoremman neitokaisen kanssa vain aamulenkillä. Mutta niimpä se koirankin mieli muuttuu ja maanantai-aamuna tämä vanhempikin halusi lähteä mukaan. Aamulenkki sujuikin mallikkaasti molempien osalta. Vaikka oli pakkasta ja tuiskua niin meitähän ei se haitannu, kunhan vain oli lämpimästi päällä. 

Aamulenkin jälkeen huomasin että neitien tossut alkoivat olla jo aikansa eläneet. Noissa tossuissa ei oikein enää tassut pysyneet lämpiminä, ja koska rahatilanne on mikä on niin hätä keinot keksii.
Pienellä purkamisella ja mietiskelyllä syntyikin ompelukoneen jalanalta tällaiset uudet tuliterät tossut. Kaikki muut olivat uutta paitsi tuo varsiresori ja tuo tarranauha. Tossut itsessään ovat pieneksi jääneestä koiran tuulipuvusta ja siihen sisälle ompelin fleecekankaasta vuorin. Anturoiden kohdalle leikkasin vanhasta vauvojen äitiyspakkauksessa tulleesta sängyn kosteussuojasta tossun kären muotoisen palan ja ompelin sen siihen kiinni. Näin tehtiin uudet tossut vanhoja kierrättäen… 
Tossut ovat nyt olleet pari kertaa tytöillä jaloissa ja hyvin ovat kestäneet, ehkä paremmin kuin kaupasta ostetut 🙂

Tämmöistä tuusausta tällä kertaa…
Huomenna matkaamme toisen Cavan omistajan kanssa kohti Jyväskylä koiranäyttelyä. Huomenna perjantaina on Cavalier Kigcharlesinspanielien erikoisnäyttely, lauantaina ja sunnuntaina on sitten ihan tavalliset KV näyttelyt.
Oikein mukavaa viikonloppua teille kaikille ja ehkä ensiviikolla on muutama virkattupitsipallokin kovetettu valmiiksi ja osaan laitettu vielä valot…
Kiitos kun poikkesit taas lukemassa tämän tuusailijan tuusailuja, jos haluat niin toivon että käyt vastakin…

Lue koko postaus tästä