Ihana kamala pentuarki


Pentukuplaan kadonnut bloggaaja tässä taas hei!

Kolme kuukautta koiranomistajan arkea on takanapäin, ja näiden kuukausien aikana olen tehnyt seuraavia havaintoja karvakuonon kanssa elämisestä:

… karvoja, niitä on kaikkialla. Oikeasti, kaikkialla. Margariinipaketissa, jogurtissa, aamukahvissa, yövoiteessa… Tarrarullalle ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä paljon käyttöä, ja odotan vähän kauhulla sitä aikaa, kun alan taas syksyllä pukeutumaan mustaan, mustaan ja vielä kerran mustaan – alan varmaan muistuttaa elävää tarrarullaa.
… en ole ikinä ennen elämässäni pessyt, luutunnut, vahannut ja imuroinut lattioita yhtä usein – ja silti ne ovat koko ajan jostakin vähän likaiset. Lisämausteen siivoukseen tuo pahimmassa iltavillissä oleva rasavilli pentu, joka nappaa voimalla kiinni varpaista juuri, kun on siivoamassa viimeisintä vahinkoa parketilta.

… siisti ja järjestyksessä oleva koti on vain muisto. Sanomalehtiä lattioilla, koirannameja vähän joka vaatteen taskussa, leluja siellä täällä, talutinkeriä eteisessä, puoliksi pureskeltuja talouspaperirullia keittiössä, lenkkivaatteita tuolien selkänojilla…

… yökukkuja muuttuu yhdessä yössä aamuihmiseksi, kun pentu istuu aamuneljältä sängyn vieressä ja teputtaa. Kun on mentävä

Lue koko postaus tästä

JAA
Edellinen artikkeliTänään -työkalu
Seuraava artikkeliClinique