Joensuun päiväkirja – iloja ja suruja

Me tultiin tänään kotiin Nooan kanssa parin päivän idän reissulta. Lähdettiin käymään Joensuussa minun äidin ja siskon luona, koska hauskasti tähän lokakuulle (tai syyskuun lopulle) mahtuu todella monet juhlat. Ensin äitin synttärit, sitten Nooan synttärit, heti perään minun nimipäivä, sitten Johanna-siskon synttärit, perään heti Lukan nimipäivä ja lopuksi vielä papa-isin synttärit. Olisi aivan ihanaa, jos näitä asioita voisi juhlistaa pullakahvien merkeissä jokaisena oikeana päivänä, mutta tuo suuri välimatka tekee sen, että juhlia on vähän niputettava. 

Oli myös aivan ihana nähdä tädin rakasta Tatua, joka on taas kesästä kasvanut ihan valtavasti ja oppinut uusia taitoja. Vielä hän jonkin verran vierastaa ja odotan vaan sitä aikaa, kun pieni ottaa heti tädin omakseen ja haluaa leikkeihin mukaan. Nooaa Tatu kyllä ei vierastanut, jotenkin nämä pienet hyväksyy heti toinen toisensa. 

Ikävä äitiä ja siskoa
Jos rehellisesti sanotaan, olen miettinyt monta päivää, millaisen postauksen tästä aiheesta kirjoittaisin – jos kirjoittaisin. Päädyin enemmän siihen, että en kirjoita. On helpompi

Lue koko postaus tästä