Kesän loppu, syksyn alku

Syysmyrsky heräilee illan pimeydessä. Sadetta ripsii jo ikkunaan. Tuuli nousee. Takana on taas niin monta kiireistä, työntäyteistä päivää, että olen aivan väsyksissä. Nollaan päätäni kuunnellen musiikkia, selaillen kuvia, fiilistellen syksyisiä tunnelmia ja kesän muistoja. Haluaisin leipoa omenapiirakkaa tai kurpitsakakkua. Se sopisi juuri tähän tunnelmaan. Ehkäpä leivon huomenna.


Syksy on alkanut jälleen vähän turhan hektisenä. Luen yliopistokursseja, teen gradua, kirjoitan, pyöritän eteenpäin projektikoordinointityötäni ja hoidan vapaaehtoishommia, joita olen luvannut tehdä, miettien jatkuvasti, mistä olisin valmis luopumaan saadakseni vapautettua aikaa kalenteristani. Tiedättehän, miten vaikeaa on luopua hauskoista, inspiroivista asioista, joita todella haluaisi tehdä, mutta jotka syövät aivan luvattoman paljon aikaa?

Vaikka onkin jo syksyfiilis, haluan kirjoittaa blogiin vielä paljon kesämuistoja. Niin paljon on kirjoittamatta! Talven harmaille, pimeille, sateisille päiville riittää vielä kuvia selattavaksi ja kokemuksia kerrottavaksi kesän reissuilta, aurinkoa ja linnunlaulua. Nyt jaan muutaman mukavan hetken elokuulta.


Tapasin elokuun alussa parven oikein mainioita kanoja. Eräällä vanhalla kaverillani on kanoja lemmikkinä, ja vierailin hänen luonaan aurinkoisena,

Lue koko postaus tästä