Keväisiä mietteitä ja puutarha-askareita

Olen ikävöinyt talvea. Tänä vuonna meillä on ollut vain syksy ja kevät. Vaikka kalenterin mukaan oli tammikuu eli sydäntalvi, niin Turussa tuntui edelleen olevan marraskuu. Edes minä suurena syksyn rakastajana en enää tykkää marraskuusta siinä kohtaa, kun sitä on jatkunut 90 päivää putkeen. Onneksi se päättyi helmikuussa! Keväthankien sijaan saatiin kuitenkin yllättävä hyppäys suoraan huhtikuisiin tunnelmiin. Nurmi vihertyi ja jokirannan kirsikat alkoivat kukkia.


Suomalaiset puhuvat mielellään säästä. Tänä erikoisena talvena olen selannut läpi lukemattoman määrän uutisia, blogipostauksia ja twiittejä samasta aiheesta. Minä tykkään sääkeskusteluista, mutta ehkä tässä kohtaa sään ihmetteleminen on jo ehtinyt kokea pienen inflaation. Silti itsekin vain palaan asiaan. En tiedä, miten edes voisin jakaa kuvia ja tunnelmia viime viikoilta puhumatta ollenkaan säästä. Se on ollut niin huomiotaherättävä.

Ilmasto muuttuu kovaa vauhtia. Se on muuttunut jo yllättävän paljon. Yksittäisistä säätiloista ei tietenkään kuulu tehdä mitään maallikkopäätelmiä suuntaan taikka toiseen, mutta siinä kohtaa, kun kyse ei ole enää yksittäisistä säätiloista eikä