Kierrätystä kuolaajalle

Kerron nyt teille salaisuuden, jos lupaatte, että ette kerro sitä kenellekään.En ole koskaan käyttänyt saumuria.Totta, olen ommellut vaikka ja mitä, mutta saumuri on ollut minulle ihan vieras vempain.Trikoota ommellessa on saumuri käynyt useinkin mielessä, koska se nopeuttaisi trikoohommia puolella (ainakin puolella).
Voi sitä onnen tunnetta kun omakseni sain saumurin.Osaanko minä sitä käyttää, leikkaanko sormenpään irti, astunko nyt liian suuriin saumurisaappaisiin?

Ensin pitää kiittää ystävääni Minnaa, jolta saumurin sain, kiitos Minna.Saumuri oli ollut turhan panttina jo useamman vuoden.Käytettynä ostettu, mutta täysin toimiva.Mukana tuli ohjekirjanen ja monta lankarullaa.Sainpa vielä mukaani kankaitakin.
Seuraavaksi kiitokset ansaitsee pukuompelija ystäväni Mia, joka kävi minulle nuo langat pujottamassa.En kyllä olisi osannut itse tuota hommaa tehdä.Kiitos myös oppitunnista, ”kuinka käytät saumuria”!Mia myös vannotti, että en pysty työntämään sormeani tuonne niin, että siitä palanen irtoaisi mukana.
Kaksi päivää ihailin saumuria keittiön pöydän päällä, ennen kuin uskalsin sitä vihdoin testata.Ajattelin aloittaa helpoista ompeluista, joten kaivoin esille Kierrätyskeskuksesta ostamani pussukan trikookankaita.Päätin tehdä siskoni pienelle kuolakoneelle

Lue koko postaus tästä