Kyllä minä taas mieleni niin pahoitin…

Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin Joensuun näyttelyssä, mutta sellaistahan se elämä on. Kun on lapsuutensa viettänyt halveksittuna ja vähempiarvoisena, koulukiusattuna sekä sinut on annettu ymmärtää ettei sinusta ole nyt eikä tulevaisuudessakaan mihinkään. Niin mitä sitä voi odottaakaan.

Nuoruutesi olet yrittänyt etsiä hyväksyntää mutta olet tullut aina pettymään, Joskus tavat ja teot eivät ole olleet ihan täysi järkistä puuhaa. Huomaat että koska olet puolet elämästä joutunut tappelemaan ja etsimään ihmisiä jotka pitävät sinusta sellaisena kuin olet, niin se tulee kulkemaan sinun matkallasi koko elämän huolimatta siitä että joskus olisi välillä tuntunutkin että aika olisi muuttunut ja sinut hyväksytään.

Aikuisenakin olen saanut myös osakseni halveksimista ja saanut tuntea ettei sinusta ole ollut eikä tule koskaan olemaankaan mihinkään, töitä olen tehnyt koko ikäni. Aluksi työt olivat sitä mitä milloinkin sattui löytämään, mutta sitten tuli se aika etten enää jaksanut olla kenellekkään mieliksi vaan päätin että minua ei niin vaan nöyryytetä vaan teen sitä mitä haluankin. Näin lähdin aikuisena opiskelemaan, jota kukaan ei silloinkaan katsonut hyvällä vaan sain taas kuravettä päälleni että olin jättänyt vakituisen työpaikan ja lähtenyt opiskelemaan sitä ammattia varten mitä olen aina halunnut.

Niimpä valmistuinkin hyvin arvosanoin ja pääsin heti töihin sellaiseen paikkaan missä olisin halunnut olla koko loppuikäni, mutta näinhän se elämässä ei toimi, se loppui. Sen jälkeen pääsin myös hyvään työpaikkaan josta tykkäsin myös ja olisin viihtynyt mutta ihmisten kateus tuli siinä vastaan ja näin menetin senkin työpaikan. Jossakin välissä luulin että olisin ollut joku ja olin ylpeä itsestäni, mutta elämä ei mene niin vaan saat taas tuntea itsesi mitättömäksi. Olen kasvattanut vahvan panssarin elämäni aikana ja olen oppinut sanomaan ääneen mitä ajattelen, enkä enää alistu siihen mihin olen alistunut puolet elämästäni. Olen saanut iloa näistä karvakorvista joita minulle on siunaantunut tällä hetkellä viisi kappaletta ja kaikki ovat ihan yhtä rakkaita rotuun katsomatta, sekä ihanat lapset ja lapsenlapsi joiden vuoksi olen valmis tappelemaan kuin leijona emokin.

Tämä alkutarina on vahvistusta sille mitä aion nyt teille sanoa näistä näyttelypiireistä ja tiedän että saan taas paska myrskyn aikaiseksi mutta antaa tulla vaan, minä en sitä enää pelkää enkä tarviste kenenkään hyväksyntää koska en ole sitä saanut tähänkään asti niin miksi odottelisin sitä tästä eteenkään päin.

Olen juossut näissä näyttelyissä vuodesta 1995 lähtien ja tiedän mitä ne ovat, jos joku sanoo etten tiedä mistä puhun. Samoin olen tehnyt myös vähän tutkimustyötä näiden näyttelyiden osalta joten tiedän kyllä mistä puhun…

Nyt on tullut taas sitä väheksyntää ja kommentteja siitä etteivät koirani ole pärjänneet ja muiden koirat jatkuvasti ilmoittavat miten on ruusukkeita ja pokaaleita talo täynnä, eli sama ala-arvoisuuden tunne on taas kohdistunut minuun. On myös sanottu että miksi sinä käyt noin paljon noissa näyttelyissä vaikka nuo koirasi eivät pärjää. Olen nauttinut koiranäyttelyissä käynneistä enkä ole pienestä lannistunut mutta koska kokoajan tulee paskaa päälle niin huomaat itsekin että nehän ovatkin oikeassa, eikä se ole enää kivaa. Rahat ja se mukavuus mikä on ollut aikaisemmin näiden näyttelyiden anti on poissa, niin silloin palaa mieleen vanhat ajat jolloin sinulle on jatkuvasti sanottu ettet sinä ole mitään eikä sinusta koskaan tule mitään.

Mutta näille ihmisille jotka eivät tiedä mitä näyttelyissä tapahtuu ja miksi siellä aina ei voi pärjätä haluankin kertoa mitä näyttelyssä tapahtuu ja miksi esim. jotkut rodut pärjää joka kerta.

Koiranäyttelyissä on jokaiselle rodulle oma ryhmänsä,
 ryhmässä on luokat jokaiselle ikäluokalle.

  •  pentuluokka 5 kk- alle 7 kk (vain pentunäyttelyissä ja joissain erikoisnäyttelyissä)
  •  pentuluokka 7 kk – alle 9 kk
  •  junioriluokka 9 kk – alle 18 kk
  •  nuortenluokka 15 kk – alle 24 kk
  •  avoinluokka alkaen 15 kk
  •  valioluokka alkaen 15 kk (koiran tulee olla jonkun maan muotovalio)
  •  käyttöluokka alkaen 15 kk (koiran tulee täyttää ko. rodun käyttöluokkavaatimukset)
  •  veteraaniluokka alkaen 8 v
  •  kasvattajaluokka (neljän samanrotuisen koiran muodostama ryhmä. Koirien on oltava   saman kasvattajan kasvattamia tai samalle FCI:n vahvistamalle kennelnimelle rekisteröityjä)
  •  jälkeläisluokka (neljä uroksen tai nartun samanrotuista jälkeläistä) (vain erikoisnäyttelyissä)
Käytössä on laatuarvostelu eli jokainen koira saa kirjallisen arvostelun ja laatupalkinto osoitetaan värillä.Kilpailuarvostelussa tuomari sijoittaa luokittain erinomainen ja erittäin hyvä laatumaininnalla palkitut neljä (4) parasta koiraa paremmuusjärjestykseen. 4. Tuomari voi harkintansa mukaan antaa sekä kilpailuarvostelussa sijoittuneille että muille luokassa kilpailleille erinomaisella palkituille koirille sertifikaatin arvoisen (SA).

Luokat ovat aina samassa järjestyksessä. Jos jossain luokassa ei ole osallistujia, siirrytään seuraavaan luokkaan. Jokaisessa luokassa sijoitetaan enintään neljä koiraa paremmuusjärjestykseen.

Virallisissa luokissa arvostellaan ensin kaikki urokset ja sitten nartut. Luokat etenevät järjestyksessä junioriluokka, nuortenluokka, avoinluokka, käyttöluokka, valioluokka ja veteraaniluokka.

Yleensä tuomari juoksuttaa ensin kunkin luokan koirat kaikki yhdessä kehän ympäri. Koiria juoksutetaan kehässä vastapäivään ja koira liikkuu esittäjän vasemmalla puolella, jotta tuomari näkee koirien liikkeet paremmin. Sen jälkeen hän arvostelee yksitellen jokaisen koiran.

Arvosteluvuorossa oleva koira viedään tuomarin pöydän eteen tai muuhun osoitettuun paikkaan siten, että tuomari näkee koiran sivulta. Pienemmät rodut arvostellaan pöydällä, jonne koiran voi nostaa heti, kun se vapautuu edelliseltä. Tuomari tutkii koiran, katsoo purennan ja tunnustelee koiran rakenteen. Uroksilta tarkistetaan kivekset. Koiran tulee sallia tutkiminen. Tuomari saattaa kysyä koiran ikää. Mikäli tuomari on ulkomaalainen, kehätoimitsija auttaa vastaamisessa. Koiran arvosteluun vaikuttavat asiat, esimerkiksi lääkärintodistukset, esitetään kehätoimitsijalle.

Tämän jälkeen koiraa liikutetaan tuomarin ohjeiden mukaan. Koiran on tarkoitus ravata tasaisesti, ei hyppiä ja pomppia tai roikkua lahkeessa. Tuomari saattaa pyytää juoksuttamaan koiraa kohtisuoraan itsestään poispäin ja takaisin tai tekemään kolmion, jossa juostaan ensin kehän yhtä kulmaa kohti, sitten suoraan toista kulmaa kohden ja takaisin tuomarin luo. Näin tuomari näkee parhaiten koiran taka-, etu- ja sivuliikkeet.

Tämä jälkeen tuomari sanelee koiran arvostelun kehätoimitsijalle. Koiran pitää seistä kauniisti, kylki tuomariin päin. Koiraa ei saa seisottaa liian lähelle tuomaripöytää, koska tuomarin on vaikea nähdä se kunnolla. Koko arvostelun ajan on huolehdittava, että koira on aina ohjaajan ja tuomarin välissä.

Kehätoimitsija näyttää viuhkaa, jonka väri kertoo koiran saaman laatuarvostelun. Arvostelu perustuu rotumääritelmään, ja tuomari palkitsee koiran sen mukaan, kuinka hyvin hän katsoo sen vastaavan sitä. Punainen väri merkitsee rotunsa erinomaista edustajaa. Sininen merkitsee erittäin hyvää rotunsa edustajaa. Keltainen merkitsee hyvää ja vihreä tyydyttävää rotunsa edustajaa, tuomarin mielestä keltaisen tai vihreän nauhan saaneissa koirissa on joitain virheitä verrattuna rotumääritelmään. Näiden koirien kilpailu päättyy siinä näyttelyssä ja arvostelun voi noutaa kehätoimitsijalta.

Kun kaikki luokan koirat on yksittäisarvosteltu, vuorossa on kilpailuluokka. Kilpailuluokkaan osallistuvat kaikki luokassaan laatumaininnalla erinomainen (punainen) palkitut koirat. Myös laatumaininnalla erittäin hyvä (sininen) palkitut koirat osallistuvat kilpailuluokkaan mikäli erinomaisella palkittuja koiria on luokassa vähemmän kuin neljä. Tuomari voi halutessaan palkita kilpailuluokassa sijoittuneen, erinomaisella palkitun koiran laatumaininnalla SA (sertifikaatin arvoinen), joka oikeuttaa koiran osallistumaan paras uros-/paras narttu -luokassa ja kilpailemaan sertifikaatista. Luokan voi voittaa tai luokassa voi sijoittua laatumaininnalla erittäin hyvä (sininen) palkittu koira, mutta nämä eivät voi saada SA:ta eivätkä jatka paras uros/paras narttu -kilpailuun.

Urospentujen voittaja kilpailee narttujen voittajan kanssa rotunsa parhaan pennun arvosta, mikäli ne molemmat ovat saaneet kunniapalkinnon. Voittaja on rotunsa paras pentu (ROP-pentu) ja toinen vastakkaisen sukupuolen paras pentu (VSP-pentu).

Kun kaikki urokset on arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat sijoittuneet omassa luokassaan neljän parhaan joukkoon laatumaininnalla erinomainen (ERI) ja lisäksi tuomari on jakanut SA:n. Näistä tuomari valitsee jatkoon neljä koiraa, jotka hän sijoittaa paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi antaa sertifikaatin (SERT) parhaalle siihen oikeutetulle koiralle, jolla ei vielä ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Varasertifikaatin (VASERT), voi saada toiseksi paras koira, jolla ei ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Mikäli kaikki sijoittuneet koirat ovat jo Suomen muotovalioita tai niillä on siihen oikeuttavat näyttelytulokset, kutsutaan kehään takaisin ne paras uros -luokan koirat, jotka voivat kilpailla sertifikaatista tai varasertifikaatista. Nykyisillä säännöillä alle kaksivuotias koira voi ottaa vastaan rajattoman määrän sertifikaatteja tai varasertifikaatteja. Valionarvoon oikeuttavat näyttelytulokset täyttyvät, kun koira on yli kaksivuotias.

Kansainvälisissä näyttelyissä on sertifikaattien lisäksi jaossa kansainvälisiä sertifikaatteja CACIBeja ja varaCACIBeja (VACA). CACIBista ja VACAsta voivat kilpailla koirat, jotka ovat saaneet laatumaininnan erinomainen ja SA:n kilpaillessaan nuortenluokassa, avoimessa luokassa, käyttöluokassa tai valioluokassa.

NORD-näyttelyissä on sertifikaattien lisäksi jaossa NORD-serti ja NORD-vara-serti. NORD-serti jaetaan sukupuolensa parhaalle ja NORD-vara-serti sukupuolen toiseksi tulleelle.

Kun narttujen luokat on arvosteltu samaan tapaan kuin urosten, paras uros ja paras narttu kilpailevat rotunsa parhaan arvosta. Toisesta tulee rotunsa paras (ROP) ja toisesta vastakkaisen sukupuolen paras (VSP).

Myös veteraaneista valitaan rotunsa paras veteraani (ROP-vet.) ja vastakkaisen sukupuolen paras veteraani (VSP-vet.). ROP- ja VSP-veteraanin arvosta kilpailevat veteraaniluokkien voittajat, mikäli ne on palkittu laatumaininnalla erinomainen (ERI). Veteraani voi olla myös rotunsa paras tai sijoittua paras uros/paras narttu -luokissa, mutta pennut eivät osallistu muihin kuin omiin pentuluokkiinsa.
Rotunsa parhaan valinnan jälkeen on kasvattajaluokkien vuoro. Kasvattajaluokassa kasvattaja kilpailee neljän kasvattamansa samanrotuisen koiran muodostamalla ryhmällä, joiden on oltava palkittuja laatumaininnalla erinomainen tai erittäin hyvä kyseessä olevassa näyttelyssä. Kasvattajaluokissa ei jaeta laatupalkintoja, vaan ne järjestetään paremmuusjärjestykseen kuten pentuluokissa. Jos tuomari katsoo ryhmän olevan riittävän tasalaatuinen ja korkeatasoinen, hän voi antaa kunniapalkinnon. Jos paras kasvattajaryhmä saa kunniapalkinnon, se on rodun paras ryhmä (ROP-kasv.).

Iltapäivällä, kun kaikki kehät on saatu päätökseen, on ryhmäkilpailujen vuoro. Ryhmäkilpailuissa valitaan päivän paras veteraani, päivän paras kasvattajaryhmä, jokaisen FCI:n roturyhmän paras ja lopuksi näyttelyn paras koira. Veteraanin valintaan osallistuvat kaikki rotunsa parhaat veteraanit kaikista ryhmistä, kasvattajakisaan kaikki rotunsa parhaat kasvattajaryhmät. Rotunsa parhaat koirat kilpailevat sijoituksista ryhmittäin.

Roturyhmiä on kymmenen. Jokaisen ryhmän voittaja osallistuu viimeiseksi järjestettävän Best in Show’n eli näyttelyn kauneimman koiran valintaan. Kaikissa kilpailuissa sijoitetaan neljä koiraa tai ryhmää paremmuusjärjestykseen.

Tässä oli siis faktaa mitä koiranäyttelyssä tapahtuu. Sitten haluan vielä muistuttaa kaikkia että joka rodussa ei ole montaa koiraa joten jos esim. jossakin rodussa on vain yksi uros niin aika suurella todennäköisyydellä se saa kaikki palkinnot samoin myös narttuja jos niitä ei ole jossakin rodussa kuin yksi niin sekin saa kaikki palkinnot. Sitten on myös niitä rotuja joissa on ihan sikana koiria ja kilpailu on kovaa. Seuraavaksi muutamia rotuja joita on viimeisen viiden vuoden aikana ollut vain muutama koira näyttelyissä. Tässä ensimmäisissä kuvissa on muutamia vuoden 2015 Joensuussa olleista roduista ja niiden jälkeen on kuvat tämän vuoden roduista mitkä olivat nyt tuolla talvinäyttelyssä.

Näistä nähdään selvästi missä roduissa on ollut aina todellista kilpailua, sekä myös näiden rotujen tuomarit ovat voineet palkita juuri sellaisen koiran mikä heidän silmään miellyttää.  Esim. tässä Chihuissa vuonna 2015, on koiria ollut 27 ja 15. Kun tänäkin vuonna chihuja oli 26 ja 25. Eli todellista kilpailua käydään tässä rodussa, eikä koskaan ole itsestään selvää mikä koira voittaa. Kun taas esim  Shih tzu… vuonna 2015 niitä oli 4 kpl ja tänä vuonna niidenkin määrä oli noussut jo 8 kappaleeseen. Tämä tarkoittaa myös sitä että monessa rodussa on alkanut olemaan kilpailua koska koirien määrä on kasvanut. Mutta minun pointtini on siinä että miettikää hyvät ihmiset miten kovaa kilpailua on toisissa roduissa koska ainoastaan kaksi koiraa rodusta saa esim. sertin, paras narttu ja paras uros. Sekä yleensä mm.chihuissa, cavoissa, kultaisissa noutajissa on paljon narttuja ja kilpailu on kovaa, uroksia on vähemmän. 

Tässä näätte myös Cavalierien määrän näyttelyissä vuonna 2015. Maltankoiria on ollut vähän mutta nykyisin Maltankoirat ovat myös lisääntyneet.
Entäs sitten Villakoirat, niitä on aikaisemmin ollut tosi vähän koska sen turkki on työllistävä ja mitä olen kuullut niin yleensä suurin osa näyttelyissä kävijöitä on Villakoirakasvattajia, mutta löytyy sieltä muutama harrastelijakin. Mutta siellä ei kilpailua hirveästi ole aikaisemmin ollut..

Tässä onkin sitten tämän vuoden Joensuun näyttelyissä olleiden koirarotujen määrät. Nämä on kuvat on ryhmittäin ja näissäkin näkyy mitkä koirat edustavat sitä kovaa tasoa näyttelyissä. Myös pitää ymmärtää että noissa mitä on vähän niin siellä on sekä uroksia ja narttuja.

Tässä siis vertailua kaikille että miksi kaikki eivät voi pärjätä näyttelyissä ja toiset kantaa sieltä pokalia ja ruuseketta jatkuvasti. 
Toisaalta minä kyllä tykkään siitä että on kilpailua eikä voitto tule liian helpolla, olen siinä mielessä vähän hullu. Enkä hirveästi myöskään arvosta niitä jotka käyvät vain tuolla näyttelyissä pokkaamassa voiton ja se on siinä, pieni kilpailu on aina hyväksi, vaikka se joskus meneekin tuomarin mieltymyksen mukaan eikä rotumääritelmän.
Seuraavaksi meidän koirien tuloksiin Joensuun talvinäyttelystä.
Kusti
Lauantai 2.3.2019 
Tuomarina Anne Sume, Estonia.
JUN ERI, JUK1, SA, PU4 Varaserti.
Hieman kookas, Ikäiseksene hyvin kehittynyt juniori, jolla kaunis pää. Suloinen ilme. Purenta ok. Hyvä asentoiset korvat. Hyvä kaula, ylälinja, hännän kiinnitys. Hyvin kulmutunut. Hieman pitkä lanneosa. Liian yhtenäiset värimerkit. Liikkuu hyvin.
Uroksia oli lauantaina 7 joista yksi junnu, 2 nuorta ja 4 valiota.

Kusti
Sunnuntai 3.3.2019
Tuomari Rajic Branislav, Slovenia.
JUN ERI, JUK 1, SA 
Uroksia oli 1 junnu, 2 nuorta ja 4 valiota, eli 7 urosta.
11 months, Exell eyes. Nice colour, correct coat. Exellent ears. Nicely developed body for it’s age. Correct tail carried high in movement. Nicely temperament.
Uroksia oli saman verran kuin lauantainakin ja valiot jyräs voittoon nyt.

Nitta 
Lauantai 2.3.2019
Tuomarina Anne Sume, Estonia
JUN EH, JUK 4
Tyypiltään erinomainen, narttumainen. Hyvät mittasuhteen. Narttumainen pää. Hieman ulkonevat silmät. näyttävät valkoista. Kirsun pitäisi olla musta. Hyvä ylälinja & hännän kiinnitys. Hyvin kulmautunut etuosa. Kinnerahtaat takaraajat. Hyvä väri ja värimerkit. Erittäin epätasaiset takaliikkeet. Miellyttävä luonne.
Narttuja oli lauantaina 7 junioria, 1 nuori, 2 avo, 5 valio ja 1 veteraani. eli yhteensä 16 narttua.
Sunnuntai 3.3.2019
Tuomari Rajic Branislav, Slovenia
JUN ERI
14 months. Smal nicely balanced. Still puppy look. Nice colour, correct coat. Well balanced body. Pure feminity. Correct movement.
Narttuja oli sunnuntaina 5 junnua, 1 nuori, 1 avo, 4 valio ja 1 veteraani. eli yhteensä 12 narttua.

 Sitten vielä meidän pikku Nuppu.
Lauantai 2.3.2019
Tuomari Anne Sume, Estonia
NUO EH, NUK 1
Narttumainen hieman pitkärunkoinen. Narttumainen pää & ilme. Purenta ok. Hyvä kallo. Ylälinja saisi olla parempi. Hyväasentoinen häntä. Hieman löysyyttä kyynärpäissä. Hyvät takakulmaukset ja turkinlaatu. Lyhyt rintakehä. Liikkeessä saisi olla parempi ylälinja.
Narttuja oli 5 Junnua, 2 nuorta, 4 avo eli yhteensä 11 narttua.
Sunnuntai 3.3.2019
Tuomari Vrabie Iulian, Moldova
NUO ERI, NUK 3
Correct size & propertions. Correct round head. Well set, beatiful ears. Beatiful eyes. Correct muzzle. Perfect bite. Typical expression. Well angulated. Good chest. Correct hind quarters. Correct tail with beatiful plumega. Correct coat. Paralled movement. moves well from the side, carryge the tail nicely.
Nartuja oli sunnuntaina 3 junnua, 3 nuorta, 3 avoa eli yhteensä 9 narttua.
Eli kilpailu on kovaa meidän roduissa, niimpä muistutankin ihmisiä siitä että ottakaa ensin selvää onko ollut kilpailua vai onko vaan käyty ne palkinnot hakemassa ja täytetään sekä esitellään sen jälkeen palkintokaappeja. Minullakin on palkintokaappi joka ei todellakaan pursua palkintoja mutta olen siitä huolimatta enemmän kuin tyytyväinen niihin palkintoihin mitä olemme saaneet tämän näyttelyuran aikana.
Kyllä tässä pari päivää sitten sattui kyllä yks ihana tapaus, eli yksi ensimmäistä kertaa Joensuun näyttelyissä ollut ihminen kysyi minulta miten me pärjäsimme. Kun sitten kerroin niin hän onnitteli mutta jatkoi siihen että me saatiin ruusukkeet ja pokaalit mutta olimmekin ainoat siinä rodussa. Onnittelin  häntä ja kehuin että hienosti ilmaistu että olivat olleet ainoita. En todellakaan tarkoita että huono koira voittaa koska on ollut ainoa rodussaan, vaan pitää hänen olla hieno. Mutta koska ei ole kilpailua niin hienossakin koirassa voi olla joku virhe mitä ei esim. sillä kilpakumppanilla ole, koska kun on useampi hieno koira niin aina jollakin on  joku virhe mikä sitten siirtää sen palkintosijaa. Enkä usko että mitään täydellistä koiraa on olemassakaan.
Nyt olenkin tullut siihen päätökseen että jätämme vähäksi aikaa nämä näyttelyhommelit, koska hermot eivät kestä. (heh,heh) Aiomme enää tällä kolmen kokoonpanolla käväistä tässä oman kylän näyttelyssä huhtikuun alussa ja sitten hölmö ilmoittauduin myös tuonne Riikaan pääsiäiseksi sekä toukokuun lopulla käväisemme myös Liettuan Moletainissa. Sitten jätänkin nuo junnut kasvamaan ja Nuppukin saa vähän huokaista ja nauttia vaan kotielämästä. Ehkä syksyllä tai talvella käväisemme jossakin mutta se jää nähtäväksi.
Älkääkä kukaan sanoko että onhan tämä mukavaa kun näkee näyttelykavereita vaikkei pärjäisikään, niin siihen sanonkin että kalliiksi tulee näillä nyky näyttelyiden hinnoilla vaan käväistä näyttelyissä tapailemassa tuttuja jos sieltä ei pärjää.
Päätänkin tämän vuodatukseni tähän ja toivottelen kaikille mukavaa kevään alkua.

Lue koko postaus tästä