Lahja kummipojalle

 

Viime sunnuntaina minusta tuli kummitäti neljännen kerran. Nyt saan toimia kummitätinä kahdelle tytölle ja kahdelle pojalle. Kastelahjaksi halusin antaa jotain itsetehtyä, joka voisi tulla oikeasti käyttöön eikä jäädä vain koristeeksi vitriiniin. Halusin virkata peiton pajuneliöistä. Aloitin projektin heti sen jälkeen kun kummiutuminen vahvistui. Otin mallia aiemmin virkkaamastani peitosta, jonka näet täällä.



Minulta kyseltiin kuinka kauan peiton virkkaamiseen meni. En osaa arvioida tuntimäärällisesti, mutta noin kuukauden päivät virkkasin peittoa aikalailla päivittäin. Matkaan piti tietenkin mahtua hieman mutkia, sillä lähes jokaisessa projektissa uhkana tuntuu olevan langanloppuminen – niin tälläkin kertaa. Tällä kertaa asiaan liittyi lähinnä ongelma, miten päästä lankojen ääreen, kun kulkipelimme on hieman yskinyt tänä kesänä. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja peittokin valmistui ajallaan 🙂


Virkkasin peittoon 36 neliötä. Aluksi ajattelin tehdä eri värisiä neliöitä vain sattumanvaraisesti, mutta keksin lopulta tehdä peittoon vinokuvion. Piirsin mallin paperille ja laskin montako neliötä kutakin väriä tarvitaan. Pidin tukkimiehenkirjanpitoa montako neliötä on valmiina ja montako vielä puuttuu. Peitto

Lue koko postaus tästä