Lapsuuden satumaailma!

*Yhteistyössä Makujakauppa.fi 
Adtraction.fi

Lapsuuden satumaailma, joka piti yksinäisetkin kesät mökillä mielikuvitusrikkaina. Yksinäiset ja yksinäiset, mutta lapsiseuraa ei ollut. Hyvä asia tälläkin puolella oli, että viihdyn myös hyvin paljon omassa yksinäisyydessä, sillä olen siihen jo lapsena tottunut. Uskon myös,  että kirjojen maailma ja mielikuvitusleikit muutenkin luonnon keskellä, ovat kaikki olleet mieltä rikastuttavia kokemuksia. 
Lempisadut eivät omassa nuoruudessa olleet Disney maailmaa lainkaan, paitsi toki jossain kohden Akkarin myötä osittain. Kirjat oli se juttu ja lapsuuden sadut olivat toki mm. H.C Andersenin satuja, joista Disneykin on hakenut paljon inspiraatioita. Yhdet lempisatukirjoistani olivat kuitenkin Elsa Beskowin kuvittamia. 
Täti Vihreän, Täti Ruskean ja Täti Sinipunaisen, unohtamatta tietenkään setä Sinistä maailma oli lumoava. Kirjoissaan Beskow on onnistunut tavoittamaan lasten onnellisuuden aidoimmat ainekset. Hänen saduistaan henkii luonnon ja ihmisen läheisyys ja kunnioitus tavalla, joka on ominaista vain Elsa Beskowille.
Vaikka talvet sujuivatkin Helsingin Töölössä, luonto oli sielläkin läsnä ja mm. Laakson pulkkamäet ja hiihtoladut. Mutta erityisesti kesäpaikalta Sipoosta, jostain syystä mieleen nousee enemmän muistoja, kuin Helsingistä. Ne lapsuuden kesät olivat taianomaisia, kaikkihan me taidamme paljolti palata muistoissamme juuri kesäaikaan.  
Uiminen, soutaminen, pyöräily ja pienenä osasin jopa kukkien eri nimet ja tunnistin lintujakin enemmän, kuin tänä päivänä. Mikä ihmettely oli seurata oravien touhuja, tai tikan koputusta puuhun, leppäkerttujen vaellusta tai pelästyä kauhistua käärmeitä. Tulla ampparin pistämäksi ja huutaa kiljua mummia apuun. Polvet aina ruvella kallioisessa maastossa aina juostessa ja kaatuillessa. Mikä siinä onkaan, että lapsena sitä oli aina niin kiire juosta menemään, piti ehtiä aina vikkelään eri paikkoihin.
Soutamalla kyläkauppaan ja kohokohtia oli Monpensier hedelmänamut, joita sai silloin pienessä pahvirasiassa, tikkunekut tai Ellen Svinhufvudin kakku juhlapäivinä. Kammotus oli tiistaiset kalapäivät, silakat oli pahinta mitä tiesin, vaikka onkiminen taas oli ihan parasta huvia ja matojen kerääminen kompostista. 

Lapsena minulle luettiin paljon satuja ja opin varhain lukemaan. Nojauduin kirjoihin ja ajauduin mielikuvitusmaailmassani moniin seikkailuihin. Meillä oli runsas kirjasto niin kotona ja myös mökillä oli kirjoja. Pidot kuitenkin paranivat, kun setäni  rakastui Saara nimiseen ihanaan naiseen, joka oli Helsingin Pääkirjastossa töissä. Saara kantoi nuorten kirjoja kasoittain ja mökkikesät sujuivat siivellä, välillä sateen ropistessa mökin kattoon ja tikkunekkua imeskellen ja kirjoja lueskellen. Milloin kirjaa ahmittiin viltillä puutarhassa tai rannalla, mutta aina oli kirja kainalossa ja eväitä matkassa. 

Kun Makujakaupan puolesta Adtraction kysyi haluaisinko tehdä Makujakaupan kanssa yhteistyötä, ei mielessäni ollut perinteiset Muumit vaan nämä Elsa Beskowin huikean upeat mukit. En ollut tohtinut enää mukihommeleita enempää laajentaa uusiin mukisarjoihin, mutta kun kutsu kävi, pääsin sukeltamaan taas lapsuuden seikkailuihin  näiden Elsa Beskowin satuihin perustuvien mukien myötä. 

Mukit ovat saaneet mielen laukkaamaan lapsuuden kesiin, nostalgioimaan vanhojen kuvien äärellä ja ymmärtämään, että minullahan oli aika satumainen lapsuus, luonto ja luonnon ihmeet ympärillä. Olin lapsena enemmän luonnossa kiinni, kuin nyt jo hieman  kaiken ihmettelyn kadottaneena. Pysähtymisen siihen hetken, kun ihmettelet kärpässien punaa tai puhallat voipuneen voikukan taivaan tuuliin ja katsot ylös pilviin ja näet pilvien muodostelmina milloin eläinten kuvia tai satuhahmoja. 
Ei meillä olisi tänä päivänä varmastikaan Samuakaan, jos ei olisi lapsuudenkamuna ja monissa seikkailuissa kaverina ollut Kultainennoutaja Pontusta. Vitsi miten ihanaa on ollut muistella lapsuutta ja niitä hyviä asioita lapsuudessa. Jotenkin lapsuutta jossain kohden pitää itsestäänselvyytenä ja vasta, kun itse saa lapsia, alkaa elämään omien lasten kautta uutta omaa lapsuutta ja ymmärtää paremmin myös vanhempien kaikki teot minun hyväksi. 

Kun näitä kuvia katsoo, syntyy oivallus, kyllä minua on rakastettu ja pidetty hyvänä ja lapsuuteni on ollut kivaa, jännää ja tietenkin kuten lapsuuden kesät olivat myös loputtoman pitkiä. 

Mikä on sinun lempisatusi lapsuudesta, olisi todella kiva kuulla ja onko sinulla satukirjat vielä tallella? Täältä löytyy kaikki omat lapsuuden kirjat kirjahyllystä muistuttamassa seikkailuista, joita koin kirjojen kautta lapsena. 

Teillä kaikilla on mahdollisuus koodilla ”MKMINAKOKI10” saada 10% alennus Makujakauppa.fi valikoimasta joulukuun loppuu asti. Osa mukeista saatu yhteistyönä ja osa ostettu itse. 🙂


Lue koko postaus tästä