Lumisadetunnelmahetki

Oi, lumi! Sitä on ollut kovasti ikävä, vaikkei sitä kesällä oikein osaa tunnustaakaan. Oli ihanaa herätä valkoiseen aamuun. Olin täynnä virtaa ja iloa aivan eri tavalla kuin viime viikkoina. Lumeton loppusyksyn päivä on synkkä. Lumi tuo valon, ihmeellisen kuulauden. Heti täällä sisälläkin on valoisaa, vaikka taivas on pilvinen.

Kaunis kotikaupunkini on erityisen kaunis ihanan tuoreen syyslumen sokeroimana.
Tänä vuonna siitä ei olekaan niin kovin kauan, kun viimeksi pääsin kulkemaan vasta sataneella lumella ja räpsyttelemään hiutaleita ripsistä. Kesäkuun alussa Inarissa nimittäin tuli vielä ihan kivasti lunta. Olen vähän huono kirjoittamaan blogiin juttuja aivan toisista tunnelmista kuin parhaillaan vallitsevista. Niinpä kirjoitukseni elävätkin aika pitkälti vuodenajan mukaan, eikä muutaman kuukauden takaisia asioita tule kauheasti julkaistua, jos niitä ei ole saman tien ehtinyt kirjoittaa.

Juuri nyt, kun ulkona on jollain tapaa saman näköistä ja lämpötilatkin huitelevat samoissa lukemissa kuin kesäkuisella Lapin-reissullani, tuli kuitenkin sellainen fiilis, että voisin viimein koota tänne juttua siltä keikalta. Lumisade inspiroi kirjoittamaan lumisateesta.

Lue koko postaus tästä