Marraskuun luetut

Tässä kuussa pääsin pitkästä aikaa osaksi tamperelaisen komisarion elämää jopa kahden kirjan verran. Ensin tartuin tällaiseen teokseen:Seppo Jokinen: Viha on paha vierasTavallisessa tamperelaislähiön kerrostalossa alkaa tapahtua pelottavia asioita, jotka ylittävät selvästi tyypillisen suomalaisen kinastelun ja valituksen. Ihmisten asunnoissa käy kutsumaton vieras, joka jättää jälkeensä uhkaavia viestejä. Komisario Koskisen on vaikea päätellä, onko kyse sairaasta häiriköinnistä vai hiljaa kytevästä vaarasta.
Sitten naapureitaan terrorisoinut talokyttääjä löytyy asunnostaan surmattuna. Motiivi on jokaisella talon asukkaalla, joten epäiltyjä ei Koskiselta ja hänen tutkijaryhmältään puutu – kuitenkin siitä kerrostalon kauhunhetket vasta alkavat. Yksi asukas yritetään murhata kotonaan, toinen pahoinpidellään julmasti kotimatkalla. Pian Koskinen huomaa tutkivansa outoa rikossarjaa, joka vetää toinen toistaan kirkuvampien lööppien huomion.

Vaikka kirja ei ollut missään vaiheessa kovinkaan jännittävä, jostain syystä sen alkusivuja luki suorastaan ahmien. Epäiltyjä tässä kirjassa riitti – välillä Jokinen kirjoitti juonenkäänteitä, joiden tarkoitus oli jopa harhauttaa lukijaa. Kuten varmaan jo äskeisestä päättelitte, en arvannut murhaajaa. 😀 Koska alussa ahmin kirjan sivuja,

Lue koko postaus tästä