Matkailua maata pitkin

Olen kyltymätön reissaaja. Haaveilen uusista seikkailuista enemmän kuin kalenterini ja pankkitilini antavat myöten. Minä rakastan matkojen suunnittelua, uusiin paikkoihin tutustumista, luonnon eksotiikkaa ja aivan erityisesti matkalla olemisen tunnelmaa. Tämän huomioon ottaen lienee jossain määrin poikkeuksellista sanoa, etten ole ikinä ollut lentokoneessa. Ei ole tarvinnut, mutta vielä sitäkin enemmän en vain ole halunnut lentää.

Saanatunturi, Kilpisjärvi
Olen siitä onnekkaassa asemassa, että olen oppinut tämän matkailumentaliteetin jo lapsena. Kun perheemme lähti reissuun, ei tarvittu muuta kuin reput, karttoja ja auto. Tie vei seikkailuun. Joskus tehtiin vähän ennakkoselvittelyä, kun suunta kävi ulkomaille. Joskus auto matkusti junassa niin pitkälle, kuin raiteita pitkin pääsi. Raiteet tai edes tiet eivät tietenkään vie kaikkialle, joten useimmiten reput heitettiin lopulta selkään ja seikkailu jatkui jalan.

Käytiin tuntureilla, joista ei löydy hakutuloksia muualta kuin karttapalveluista. Kiikaroitiin lintuja hassuissa paikoissa Jäämeren rannoilla. Ihmeteltiin ruotsalaisten lehtometsien vehreyttä. Yritettiin tunnistaa aivan vieraita luontokappaleita ja nähtiin pysäyttävän kauniita maisemia. Löydettiin kiehtovia kulttuurikohteita sattumalta ja hakuammunnalla. Syötiin

Lue koko postaus tästä