Matkalla hiljaisessa Hangossa

Kiire, kiire, kiire, koko ajan kiire jonnekin.  Viikonloppuna pääsin kiireen keskellä rauhoittumaan Länsi-Uudenmaan Lumo matkailun kutsumana hiljaiseen Hankoon.  Hanko, joka kuhisee kesäkuukausina ihmisiä, oli rauhoittunut talven viettoon. Ympäriltä kuului vain rauhoittava meren ääni.  Voi kuinka rakastankaan merta. Yhtä aikaa meri on rauhallinen, mutta voimakas. Mikään muu paikka ei vaikuta minuun samalla tavalla kuin meri. Voisinpa asua merellä, tai edes meren rannalla.



Ennen Hankoa nautimme matkalla ihanan aamupalan Stallcafessa Siuntiossa. Jogurtti tyrnijauheella ja itsetehty gluteiiniton porkkanakakku olivat täydellinen aloitus aamulle. Ja mansikka-shampanja-rooibostee  lämmitti sateisena aamuna. Ja mikä ympäristö. Vanha talli, johon oli rakennettu omannäköinen ja kodikas kahvila. Sellainen ainutlaatuinen, jollaista toista ei löydy mistään.  Harmi vain, että kahvila on näin talvisin suurimman osan ajasta kiinni ja avoinna vain tapahtumien aikaan.




Hangossa meitä odottikin lounas, josta kerron vielä ihan oman postauksen verran vähän myöhemmin. Ennen lounasta kävelimme hetken aikaa pitkin Hangon katuja. Muutama ihminen tuli vastaan, mutta kaikki hälinä oli jäänyt jonnekin kauas.

Lue koko postaus tästä