Matkapäiväkirja: Amsterdam 2017 (1/4)

Amsterdamin reissu on nyt takana ja on aika kertoa teille, miten mun neljän päivän mittainen reissu meni. Kirjoitin ennen matkaa paperille matkasuunnitelman, jota oli tarkoitus noudattaa reissun aikana. Miten mun suunnitelmani toteutui ja pysyinkö siinä? Tuliko mutkia matkaan? Jos tuli, millaisia? Kaikki selviää mun matkapäiväkirjassa, jonka ensimmäistä osaa luet juuri nyt.
Pienenä varoituksen sanana – postaus sisältää paljon kuvia ja melko paljon tekstiä siinä sivussa. Suosittelen, että haet itsellesi kupillisen juotavaa ennen kuin aloitat postauksen lukemisen 🙂

Pakkasin hyvissä ajoin, mutta minulle tuttuun tapaan iski viime hetkellä paniikki… Suurin päänvaivani ja suurin intohimoni on aina kosmetiikka. En halua tinkiä ihonhoitorutiinistani matkan ajaksi enkä kuitenkaan jaksa raahata kaikkia tuotteita täysikokoisina. Olin alunperin suunnitellut meneväni pelkillä käsimatkatavaroilla, mutta kosmetiikan takia päädyin laittamaan ruumaan matkalaukkuni. Otin matkustamoon repun sekä käsilaukun. Sain  kaikki tavarat pakattua loppuun lentoa edeltävänä iltana ja menin innostuneena nukkumaan. Herätyskello soi 4.30 ja kentällä piti olla kuuden maissa. Nukuin huonosti, sillä jännitin aikaista herätystä.
Sain Helsinki-Vantaan lentokentälle kyydin äidiltä – kiitos mamma ! Saavuttuani kentälle menin jättämään matkalaukkuni ja suuntasin kohti turvatarkastusta. Olin varautunut jonoihin, mutta siinä ei mennytkään niin kauaa kuin oletin. Turvatarkastuksen jälkeen minulla oli vielä tunti aikaa ennen koneeseen nousua. Päätin jo edellisenä iltana, että syön aamupalan kentällä. Se tuli kalliiksi, sillä pulitin ylläolevasta leivästä, smoothiesta ja vedestä melkein 20 euroa.

Kone saapui Amsterdamiin aikataulussaan ja ensimmäinen soolomatkani virallisesti alkoi. Matkalaukun hakemisen jälkeen kiertelin lentokenttää edestakas ja kävin syömässä toisen aamupalan eräässä kahvilassa. En ollut juonut kahvia vielä ollenkaan, ja kahvivajeessa ei aivot tunnetusti toimi. Ruoan jälkeen kiertelin vielä lisää, olihan minulla reilusti aikaa ennen hostelliin sisäänkirjautumista. Kävin myös ostamassa neljän päivän matkalipun, joka ei sitten yllätyksekseni kelvannutkaan lentokentältä hostellille matkattaessa. Valitsin kulkuvälineekseni bussin, sillä se vie enemmän aikaa junaan ja metroon verrattuna.
Hostellin lähimmälle asemalle saavuttuani huomasin, että puhelimen akku alkaa olla vähissä, joten menin asemalla olevaan Starbucksiin lataamaan sen. Ja juomaan toisen kahvin… Tässä vaiheessa minulla oli vielä yli tunti aikaa ennen hostelliin sisäänkirjautumista. Kahvin ja puhelimen lataamisen jälkeen lähdin google mapsin avustuksella etsimään hostelliani. Pyörin ja kävelin aseman lähistöä sinne, tuonne, tänne ja takaisin, sillä googlen karttasovellus ei osannut neuvoa minua oikeaan suuntaan…
Toinen vaihtoehto on tietysti se, että en itse osannut käyttää sovellusta, mutta epäilen tätä kovin ! Mokoma neuvoi minua kävelemään samaa reittiä, mitä autot ajavat. Siellä ei ollut kävelytietä, joten en sieltä sitten voinut kävellä. Kyselin myös paikallisilta ja hekin neuvoivat minua aivan eri suuntiin… Kävelin takaisin asemalle ja tutkailin sovellusta tarkemmin ja sain sen toimimaan haluamallani tavalla. Voittajafiilis! Tämän tajuttuani kävelymatka hostellille meni tosi nopeasti ja olin perillä viidessä minuutissa asemalta katsottuna. Kiitos vain google maps, kun kierrätit minua tihkusateessa ympäriinsä.

Hostelliin saavuttuani järjestin tavarani ja tutkiskelin hostellia hetken aikaa kameran akun latautumisen aikana. Vaihdoin pari sanaa huonetoverien kanssa ja suuntasin taas kohti asemaa. Matkasuunnitelman mukaisesti lähdin suuntaamaan buddhalaista temppeliä kohti ja löysin perille hyvin. Saavuin paikalle hetki ennen temppelin sulkeutumista. En tiedä oliko minulla liian korkeat odotukset vai olinko ymmärtänyt väärin sanan ”temppeli”.
Fo Guang Sha He Hua Temple on Euroopan suurin buddhalaistemppeli – ei kai liene väärin odottaa sen olevan iso ja massiivinen. Eihän? Olin lievästi sanottuna pettynyt, kun temppeli olikin vain sisäänkäynti, portaat ja yksi huone. Mutta oli se siitä huolimatta vierailun arvoinen kohde ja sieltä sai hienoja kuvia. Annankin kuvien puhua puolestaan ja jatkan kertomustani alempana.

Temppelin jälkeen kävelin mieleni mukaan ympäriinsä, ja kuvasin kaikkea enemmän ja vähemmän mielenkiintoista. Suunnitelmassani oli mennä syömään japanilaisia pannukakkuja, mutta en jaksanutkaan lähteä etsimään paikkaa. Kävellessäni tihkusade muuttui sateeksi, ja minua rupesi myös hieman väsyttämään niin päädyin siihen tulokseen, että menen takaisin hostellille ja syön jotain hostellin lähistöllä. Kävelin asemalta hostellille Lidlin kautta ja sieltä tarttui mukaani maailman pahimman makuinen kanasalaatti sekä kaksi croissanttia. Ei salaatissa muuten ollut mitään vikaa, mutta itse en tykkää kylmistä, kuorimattomista perunoista salaatissani. Tai ylipäätänsä kylmistä perunoista…
Tässä vielä kuvasaldoa ensimmäiseltä päivältä. En ole koskaan nähnyt yhtä paljoa polkupyöriä kuin tämän matkan aikana näin. Näin matkani aikana varmaan enemmän pyöriä kuin koko elämäni aikana tähän asti… Oli myös hassua huomata, että mopoissa oli tuulilasit ! Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän ensimmäisen päivän matkakertomuksen. Voit antaa itsellesi taputuksen selkään, jos jaksoit lukea loppuun asti 🙂

Lue koko postaus tästä