Minä – omaishoitaja

Tällä viikolla on vietetty omaishoitajien viikkoa. Itseäni se koskettaa ihan eri tavalla kuin ennen, sillä kesän lopulla minusta tuli yhden lapseni omaishoitaja.

Kulunut vuosi on ollut täynnä muutosta ja uusiin asioihin sopeutumista meillä kaikilla. Kaiken myllerryksen keskellä olemme opetelleet uusia tapoja toimia, järjestäneet arkea entistäkin ennalta arvattavammaksi, sillä autimiskirjon henkilöillä rutiinit ovat hyvin tärkeitä. Ne rauhoittavat ja lisäävät ennakoitavuutta. Rutiinit ovatkin arjen perusta meillä kaikessa. Jo ennen diagnooseja olemme sen havainneet ja itse asiassa rutiinit olivat jo lapsen ollessa ihan pieni hyvin tärkeitä ja korostuivat entisestään, jos vaikka lähdimme kylään. Tänä päivänä ne ovat arjen kivijalka, jonka päälle rakennetaan.

 

 

Miten minusta tuli omaishoitaja

Poikamme sai diagnoosinsa viime kesänä. Autismikirjon häiriö, ADHD ja Tourette sekä vielä vähän päälle. Yksikään diagnooseista ei tullut yllätyksenä vaan olivat enemminkin selittäviä ja tunsin helpotusta, kun kaikki oli viimein paperilla. Enää ei tarvitsisi taistella ihan jokaisesta asiasta. Diagnoosien myötä saimme vihdoin oikean koulupaikan,

Lue koko postaus tästä