Mitä kuuluu kieltenopiskeluun?

Maaliskuu ja mulla loppuu ihan just opiskeluperiodi WordDivella. Jotenkin surullinen fiilis, sillä olen alkuvuoden työsäätöjen vuoksi ehtinyt kunnolla opiskelemaan ihan sormilla laskettavan määrän. Myönnän siis heti alkuun, että olen 200 sisäistetyn sanan tavoitteesta pahasti jäljessä. Toisaalta aika ei ole mennyt kokonaan hukkaan, sillä vaikken ole koneelle montaa kertaa ehtinyt olen kuitenkin huomannut välillä miettiväni sanastoa ihan arkisissa tilanteissa.

Puhuminen tökkii. Ei niinkään se, etten osaisi sanoa yhtään mitään, mutta itseluottamus vielä puuttuu. Sanavarasto on kuitenkin sen verran pieni, etten vielä osaa kommunikoida mitään kovin järkevää. Venäjänkielisten tuttujen seurassa puhuin viimeksi vaihdellen englantia tai suomea… Harmi, mutta en tosiaan ole vielä riittävällä tasolla.

Olen kaikesta riittämättömästä ajasta huolimatta edelleen tosi positiivisella fiiliksellä opiskelun suhteen ja nyt kun työkuvio on taas selkiytynyt, voin jälleen jatkaa opiskelua. Kirjoittelin aiemmin postauksen luovuudesta ja siitä, ettei ihminen yksinkertaisesti kykene moneen asiaan kerralla. Keskittymis- ja sisäistämiskykymme on hyvin rajallinen. Postauksen pääset lukemaan tästä linkistä. Omat

Lue koko postaus tästä