Miten arkiyksinhuoltajuus on sujunut

Olen täällä blogissani kertonutkin meidän perheen viimeaikaisista asumiskuvioista (klik). Isäntä asuu Pietarsaaressa arjet töidensä vuoksi. Minä ja 3-vuotias poikamme asutaan meidän omassa kämpässämme Turussa. Tätä mun arkiyh.-elämää on nyt jatkunut nelisen kuukautta. Ajattelin vähän kirjoittaa miten se on sujunut.
Täytyy myöntää, että aika on mennyt ihan kauheaa vauhtia. Juurihan tämä järjestely alkoi (maaliskuun alussa).  Mulla oli kovin ajatuksissa, että sitten menen aina iltaisin aikaisin nukkumaan. Isännän kanssa ne kun venyvät puolille öin tv-sarjoja katsellen. Nyt ei ole tullut pahemmin tv:tä edes katsottua. Iltaisin mulla piti olla omaa aikaa, kaikessa rauhassa askartelisin, lukisin hyvää kirjaa, kirjoittaisin blogia tai vain istuisin yksin tv:n ääressä jalat ylhäällä viinilasi kädessä katsoen Strömsötä tai jotain muuta mukavaa.


No eipä ole ollut montaa iltaa etten olisi katsonut kelloa ja ajatellut, että joko se on noin paljon. Poika on valvonut nyt vähän normaalia kauemmin, kun iltaisin on valoisaa ja hän ei voi ymmärtää, että on ilta/yö. Muutoin hän kyllä nukahtaa

Lue koko postaus tästä