Noin puolen vuoden kuulumiset


Viimeistä puolta vuotta elämässäni kuvaisi varmaan parhaiten sana kaoottinen.

Sellaista tämä nimittäin on ollut, kaaosta, positiivista kaaosta kylläkin, mutta kaaosta silti yhtä kaikki. En tiedä, mikä kuningasajatus oli ajoittaa koiranpennun ottaminen, remontti ja muutto juuri samalle ajanjaksolle. Molempia, pentua ja muuttoa, oli mietitty jo jonkin aikaa, ja kun asiat lähtevät etenemään, niillä on tapana tapahtua kerralla. Jälkeenpäin ajateltuna en tajua, missä välissä ehdin vielä hoitaa päivätyönikin kunnialla.

Kymmenen vuotta keskustan ytimessä sai kaipaamaan väljemmille vesille, hieman lähemmäs metsäisiä lenkkipolkuja, vapaina aaltoilevia järvenrantoja ja rauhallisia, uneliaita lähiökortteleita. Uuteen osoitteeseen muuttaminen ei käynyt pelkästään kantamalla tavarat sisään, vaan se vaati yhden miehen ja naisen kaikki remonttitaidot sekä kaiken sen ajan ja energian, mitä vain voi kuvitella tee se itse -remonttiin menevän.

Olisi helppoa sanoa, että koko mennyt kesä ja alkusyksy oli remonttia, niputtaa kaikki yhteen loputtomiksi tunneiksi tapetteja irroittaen, kaapistoja kilpailuttaen ja seiniä hioen, maalipöniköiksi ja nauloiksi, kaatopaikkakuormiksi  (joita kertyi yhteensä 11) ja kuormalavalliseksi laattapaketteja.

Näihin

Lue koko postaus tästä