Nyt on vihdoin ja viimein nämä koiranäyttelyt tulleet päätökseen.

Nyt alkaa jo veto olla poissa tältä emännältä. Maaliskuussa kun on aloitettu tämä näyttelyrumba niin on siinä tullut monenlaista näyttelyä nähtyä. Ensimmäistä kertaa laajennettiin myös Suomen rajojen ulkopuolelle tänä vuonna ja se oli tosi opettavaista sekä aivan mieletön kokemus. 
On tämä kausi ollut sekä antoisa että hermoja repivä, on tullut menestystä ja pettymystä niin että välillä on tullut laskettua isoja rupisammakoitakin suustansa. Mutta vaikka tämä on ollut todella rankka kausi niin siitä huolimatta olen myös nauttinut tästä vaikka se ei aina ole siltä kuulostanutkaan. Olen saanut lisää uusia kavereita ja vähän ehkä kunnioitustakin tietyissä piireissä. Mutta mukaan on myös mahtunut sitä negatiivistakin puolta jonka nyt aion unohtaa ja nauttia niistä pienistä ja suurista iloista mitä tämä harrastus on tuonut tullessaan. Vielä kerran kiitos kaikille jotka olette pysyneet ystävinäni ja kavereinani siitä huolimatta vaikka olen niitä rupisammakoita päästellytkin suustani. Toivottavasti voimme myös jatkossa pysyä ystävinä ja kavereina.
Nämä viimeiset näyttelyt alkoivatkin viikko sitten

Lue koko postaus tästä