Ravintoterapeutin luento ja hieman irlantilaisesta ruokakulttuurista

Meillä on työpaikalla miltei viikottain kaikenlaisia tunnin kestäviä online-luentoja, jotka suurimmaksi osaksi koskevat terveyttä ja hyvinvointia. Yksi mielenkiintoisimmista oli ravintoterapeutin luento pari viikkoa sitten. Tähän on liittynyt myös online-kokkauskursseja toisen ravintoterapeutin johdolla. Niissä sai joko itse kokata mukana, tai vaan katsoa.


Kävi selväksi, että vaikka pääsääntöisesti ohjeet ja suositukset noudattavat Irlannissa samaa linjaa kuin Suomessa, myös eroavaisuuksia löytyy.

Suoliston terveyttä kehoitettiin vaalimaan syömällä aamuisin hapanmaitotuotteita (”ruokalusikallinen tai enemmän kefiiriä tyhhään vatsaan”), tai omenaviinietikkaa, siis sellaista suodattamatonta, joissa on hapatusbakteerikanta elossa.

Muutenkin suositeltiin täysrasvaisia ja vähän käsiteltyjä maitotuotteita, koska Irlannissa lehmän pääsääntöisesti laiduntavat ja syövät tuoretta ruohoa, jolloin maidon ravinnepitoisuus on suuri. Joku kysyi, että onko luennoitsija sitä mieltä, että voita pitäisi käyttää, vai pitääkö olla margariinia, hän vastasi, että voi on puhtaampi tuote, eli sitä, mutta kohtuudella.

Tästä päästiinkin sitten kasvisöljyihin, joista luennoitsija teilasi heti kaikenlaiset siemenöljyt (rypsi, auringonkukka jne.), joita ei ainakaan ruoanlaitossa saisi käyttää, koska kun niitä kuumentaa, ne voivat olla jopa

Lue koko postaus tästä