Tupla harppaus

Ihana rakas perhostyttöni Aada täyttää ensi kuussa jo viisi vuotta. Hymyilyttää ja melkein itkettää ilosta, että olen ollut pian viiden vuoden ajan tuon aurinkoisen tytön äiti. Tämä matka minkä olen kulkenut hänen kanssaan, on ollut hyvin haasteellinen, mutta siltikin äärettömän rikas. Edelleen tekisi mieli huutaa teille kaikille siellä ruudun toisella puolella, että erityislapsi tekee elämästä merkityksellistä, rikasta ja ainutlaatuista. Ihan niin kuin jokainen lapsi, mutta erityislapsen kanssa se on vaan jollain tavalla niin erityistä. En osaa selittää, mutta niin se vaan on. Ehkä siksi kun alusta lähtien on taisteltu ja kehitykseen on todella joutunut panostamaan myös äitinä. On ollut fysioterapiaa, puheterapiaa ja nyt toimintaterapiaa. Puhumattakaan niistä ainaisista käynneistä Endolla. Onneksi asumme Suomessa ja täällä saa niin hyvää hoitoa. Ilman näitä kaikkia me ei oltaisi vielä tässä pisteessä. Käsittämätöntä miten paljon terapioista on ollut apua <3

Itkettää kun mietin sitä kaikkea, mitä olen saanut kokea näiden viiden vuoden aikana. Paljon se kaikki

Lue koko postaus tästä