Viikon tapahtumat: Sammuneet tähdet & kauniin keskellä*

  Ulkona on marraskuun pakkanen ja pohjimmiltamme olemme välillä eksyksissä etsien suuntaa, epävarmoja ja pelokkaitakin. Tähdet olivat syttyneet, vaikka myöhemmin tajusin niiden jo sammuneen, kun valo ennätti luokseni. Tähdistä jää kuitenkin heijastus valoksi eksyneille.
Tähden valo on kaunis ja surullinen, kun tietää viiltävästi sen sammuneen vasta, kun näemme sen olevan täällä. Valolla on myös pimeä puolensa. Se, joka rakastaa auringon laskeutumista yön mustaan!Kaikella on aikansa. Luota huomiseen. Olen alkanut liikkumaan enemmän ulkona, se tekee valtavan hyvää tällaiselle keuhkovammaiselle. Reilun viikon kuluttua alkaakin hyvinvointikuuri, kaikenlaista kivaa on luvassa. Kerron siitä enemmän lähempänä.

Olen viime aikoina seurannut ihmisten käyttäytymistä ja ollut varsin pöyristynyt.Joillain ihmisillä on tosi suuri suu ja se on ikävää. Tulee myötähäpeä.Ettei ihminen välttämättä edes huomaa loukkaavansa toista. Tietysti tarkoituksellinen ilkeily, päteminen ja toisen aliarvioiminen ovat nekin ihan kamalaa ja varmaan kamalampaakin. Hiekanjyvästä voi joskus syntyä tuskan kautta kaunis helmi, jos osaa katsoa peiliin ja ottaa oppia. Taustalla voi olla Onnelin ja Annelin naapurin rouva

Lue koko postaus tästä