Viimeinen raskauskolmannes

Aivan pian tämä ennakkoon niin pitkältä vaikuttanut ajanjakso elämästä on ohi! Tiedämme päivän, jolloin vauva todennäköisesti ja viimeistään putkahtaa mahasta ihmisten ilmoille, sillä hän on syntymässä suunnitellulla keisarinleikkauksella, johon on varattu aika tälle viikolle. Nyt onkin hyvä hetki koota fiiliksiä raskausajan loppupuolesta. Ensimmäisen kolmanneksen kuulumiset voi lukea täältä ja toisen kolmanneksen täältä.

Kun viimeisten kolmen raskauskuukauden merkkipaalu huhtikuussa hujahti ohi, alkoi ahdistaa, sillä aika tuntui menevän liian nopeasti. Töitä oli yhtäkkiä jäljellä enää toukokuu, suunnilleen kaikki vauvakamat olivat hankkimatta ja muutenkin tuntui, että en ollut yhtään valmis loppuraskauteen. Näillä tienoilla kevättä verenpaine ja hemoglobiini tipahtivat uuteen alhaisuusennätykseen ja olo oli sen mukainen. Tuntui raskaalta yrittää vielä olla töissä tehokas ja saada aikaan kaikkea, mitä olin suunnitellut. Fiilistä ei keventänyt, että paino nousi vauhdilla. Toukokuussa luovuin jumpassa käymisestäkin, sillä töiden jälkeen en oikeasti jaksanut enää paljoakaan ja esimerkiksi kyykkääminen alkoi tuntua hankalalta mahan kanssa. Teatterissa sen sijaan käytiin toukokuussa kuudesti ja kesäkuussakin pari

Lue koko postaus tästä