Yllätys ja hankalaa vääntöä

Tästä yllätys aiheesta olen kirjoitellut blogissa aiemminkin, mutta uusi muki on toki uusi yllätys. Ankkalinnan Aku Ankan päivittelyin ”kääk”, eilen tupsahti postitse disneymukiystävältä näin upea muki keräilykokoelmaan. Kaunotar ja Kulkuri mukia en aiemmin ole omistanut, joten tämä yllärimuki meinasi plumpsauttaa ihastuksesta pyllylleen.
Eikä se, vaan toisen pyyteetön teko. Mukikamun sanoja lainatakseni ”Kiva, että ilahduit, sillä se samalla ilahduttaa minua ja on parasta mitä voin saada.” Näihin mukikamun lähetyksiin liittyy päällimmäisenä lähimmäisenrakkaus. 
Mehän emme ole koskaan toisiamme edes tavanneet, mutta niin vaan tunnemme sielun yhteyttä ja olemme murheet ja ilot viesteillä jakaneet. Emme myöskään säästele positiivisia adjektiiveja toisiamme kohtaan.
Disneymukikamun kanssa ystävyyteen, vaikkakin virtuaaliseen, kiteytyy kaikki hyvän ystävyyden kulmakivet, pyyteettömyys, aito halu ilahduttaa, kirjoitamme toisillemme kauniisti ja jaamme murheet ja ilot, ei ole asiaa mistä toinen säikähtäisi ja myös vastavuoroisuus. 
Eli en koskaan haluaisi jäädä toiselle velkaa, se on olotila, josta en pidä lainkaan. Jos minulle annetaan jotain, haluan antaa jotain kivaa myös takaisin. Vaikka

Lue koko postaus tästä