Tervo elää vesistöjen, mökkirauhan ja vanhan asutuksen maisemassa fi.wikipedia.org

Tervo on Pohjois-Savon länsiosassa sijaitseva pieni kunta, jossa vesistöt, vanha asutus ja kesämökkien rauha kohtaavat savolaisessa maisemassa. Kunnan pinta-alasta noin kolmasosa on vettä, ja Tervo on luokiteltu saaristo-osakunnaksi. Vesistöisyys ei ole vain taustakuva, vaan osa paikan rakennetta: keskustaajama sijaitsee salmessa, jossa Rautalammin vesistön vedet virtaavat pohjoisesta Pielavedeltä kohti etelää.

Tervo on väkiluvultaan Pohjois-Savon pienin kunta, ja kunnassa asuu 1 388 ihmistä. Mittakaava on pieni, mutta maisema on laaja. Suurimpiin järviin kuuluvat Nilakka ja Niinivesi sekä useiden toisiinsa liittyvien järvien kokonaisuudet, jotka tekevät alueesta luontevan veneilyn, kalastuksen ja vapaa-ajan asumisen ympäristön. Tervossa on noin 870 vapaa-ajan asuntoa, mikä kertoo kunnan vahvasta asemasta kesämökkikuntana.

Paikan historia ulottuu kauas. Nykyinen keskusta-alue on ollut asuttuna jo esihistoriallisella ajalla, ja salmen rantamilta tunnetaan rautakauteen viittaavia löytöjä. Myöhemmin Tervo kuului historialliseen Rautalammin emäpitäjään ja Karttulan kuntaan; oma kunta muodostettiin vuonna 1926. Ensimmäisen maailmansodan jäljet näkyvät Vallikankaan alueen vallihaudoissa, joita venäläiset rakensivat hidastaakseen pelättyä hyökkäystä Pietarin suuntaan.

Tervon paikallista luonnetta täydentävät kylät, kuten Kirkonkylä, Hautolahti, Hyvölä, Koivujärvi, Utrianlahti ja Talluskylä. Äyskoskella sijaitsee Koskisydän, jossa on matkailijoiden kalastuspaikka ja Kalatietokeskus. Läheinen Kolun kanava tarjoaa veneilijöille reitin Äyskosken kuohujen kiertämiseen, ja 2 100 metrin mittaisena se on Suomen pisin sisävesikanava.