Tyrnävä on Pohjois-Pohjanmaan keskiosassa sijaitseva kunta, jossa nuori väestö ja kivikaudelle ulottuva historia kohtaavat jokivarsilla. Kempeleen, Limingan, Muhoksen ja Oulun naapurina se kuuluu Oulun seudun maisemaan, mutta sen oma luonne rakentuu rauhallisemmasta kuntakuvasta, jokivarsien kerroksista ja vahvasta paikallisesta jatkuvuudesta.

Kunnassa asuu 6 470 ihmistä, ja sen pinta-ala on 494,86 neliökilometriä. Tyrnävän väestörakenne erottuu monesta suomalaisesta kunnasta: lasten ja nuorten osuus on huomattavasti maan keskitasoa korkeampi. Vuonna 2021 alle 15-vuotiaita oli 30,1 prosenttia asukkaista, kun koko Suomessa vastaava osuus oli 15,4 prosenttia.

Tyrnävän seudun historia ulottuu kivikaudelle, jolloin alue oli merenrantaa. Alueelta on löydetty kivikautisia hautoja sekä kampakeraamisen ajan reenjalas, ja seudun tunnetuimpiin muinaisjäännöksiin kuuluvat Kotakankaan, Linnakankaan ja Metelinkankaan jätinkirkot. Ne ovat todennäköisesti alkujaan luonnonvoimien synnyttämiä kivirakennelmia, joita ihmiset ovat myöhemmin parannelleet.

Pysyvä asutus vakiintui alueelle 1550-luvun lopulla, kun seudulle muutti uudisasukkaita Perämeren rannikolta ja Savosta. Seuraavina vuosisatoina asutus laajeni nopeasti, erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla. Paikallista arkea ja perinnettä heijastavat myös Tyrnävän pitäjäruoat, joihin nimettiin 1980-luvulla muun muassa keitetty sianliha, pottuvoi, hernetuuvinki, ohraryynipuuro ja puolukkasoppa.